8 tärkeintä ajatusta Lontoon FutureFest-tapahtumasta

3.10.2016

FutureFest on vuosittain Lontoossa järjestettävä tapahtuma, joka tuo yhteen tulevaisuuden tekijöitä tieteen, taiteen, liike-elämän ja julkishallinnon kentiltä.

Juuri monipuolisuus tekee festivaalista kiinnostavan. Puheenvuorojen lisäksi tarjolla on debatteja, installaatioita ja performansseja. Tapahtumaa järjestää Nesta-säätiö, joka keskittyy innovaatiotoiminnan kehittämiseen Iso-Britanniassa.

Tapahtuman teemoja olivat tänä vuonna rakkaus, työ, leikki ja kukoistus. Puhujia olivat mm. musiikin maailmasta tutut Brian Eno ja DJ Spooky, journalisti-kirjailija Will Self, tekoäly-guru Mustafa Suleyman, kyberatleetti Claire Lomas sekä peliteollisuuden vaikuttaja Rhianna Pratchett. Tiivistin päähuomioni kuulemistani ja kokemistani asioista seuraavaan kahdeksaan ajatukseen.

Konkretisoi tulevaisuuksia

Tulevaisuus tulee lähelle, kun sitä voi koskettaa. Erilaiset tulevaisuutta havainnollistavat tavarat, tuotekonseptit ja visuaaliset hahmotelmat olivat tärkeä osa tapahtumaa. Esimerkiksi munasolujen jäädyttämisen ympärille rakennettu tuotesarja havainnollisti lisääntymisen tulevaisuutta. Myös kuolemaan liittyen oli kehitelty erilaisia tuotteita, esimerkiksi vainajan digitaalisen jäämistön säilytystä varten. Yksi kiinnostava konsepti oli Suomen Lontoon instituutin tuottama installaatio siitä, miten biologinen organismi voi vaikuttaa tekoälyyn. Installaatiossa homekasvusto oli kytketty visualisoituihin tekoälyhahmoihin, joiden mielenterveys rapistui homeen kasvun myötä.

Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy

Teemasta riippumatta teknologia oli vahvasti keskusteluissa läsnä. Terveys, ympäristö, media, kehollisuus, työ, ihmissuhteet – teknologiset muutokset muovaavat kaikkia elämänalueita. Ihminen vaikuttaa teknologiaan, ja teknologia vaikuttaa ihmiseen. Merkille pantavaa kehitys on juuri nyt etenkin tekoälyn alueella, jossa tarkasteltiin mm. koneoppimisen (deep learning) ja tunteiden roolia. Teknologisen tulevaisuuden ei tarvitse olla kylmä, kova ja steriili. Se voi olla pehmeä ja ihmisläheinen.

Robottien tunneäly kehittyy

Ihmisten ja robottien välinen tunnevuorovaikutus on vielä alkeellisella tasolla, mutta robottien kyky tunnistaa tunteita ja reagoida niihin kehittyy koko ajan. Japani ja Etelä-Korea kulkevat kehityksen eturintamassa, josta oli kertomassa korealainen Soh Yeong Roh. Hän oli kiinnostunut robottien kehollisesta läsnäolosta. Seuraa pitävät robotit pystyvät tällä hetkellä ymmärtämään ihmisen aivotoimintoja ja tunnetiloja. Yksi tärkeimpiä asioita puhujan mukaan on se, että ihminen voi tulla robottien avulla tietoisemmaksi omista tunnetiloistaan ja -reaktioistaan. Soh Yeong Roh johtaa Art Center Nabi -keskusta, joka on rakentanut viime vuosina yli 30 sosiaalista robottia.

Mikrosirut tulevat osaksi kehoa

Biohakkerit ympäri maailmaa tekevät kokeiluja NFC-mikrosiruilla, jotka asetetaan ihon alle. Suomessakin ilmiö on ollut havaittavissa viime vuosina. Implanteissa voi ainakin teoriassa olla muistikapasiteettia, rahaa, kanta-asiakaskortteja, avaimia. Pyrkimys on helpottaa arkea, ja myös tehdä kokeiluja omalla keholla. Sirujen asennuksia tekevät esimerkiksi lävistäjät. Tapahtumassa asennettiin siru kahdelle ihmiselle osana aihetta käsittelevää esitystä.

Sosiaalisen median kupla-efekti leviää uusille alueille

Ihminen kohtaa yhä enemmän sisältöä, joka on optimoitu hänen aiemman käyttäytymisensä mukaan. Niin sanottu kupla-ilmiö on tuttu esimerkiksi Facebookista: feedin sisältö valikoituu aiempien peukutusten, ja monien muiden henkilökohtaisten parametrien perusteella. BBC tekee tällä hetkellä kokeiluja ohjelmasisällöillä, jotka muuttuvat katsojakohtaisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi katsojan tunnetilan pohjalta valittua musiikkia ja kuvan värimaailmaa. Myös sisältöelementtien paikat voivat vaihtua. BBC:n Ian Forrester kutsui tätä käsitteellä ”perceptive media”.

Syntymä ja kuolema ovat tärkeitä tulevaisuuskeskustelun aiheita

Tulevaisuuden ennakointi keskittyy usein kaupungistumisen ja digitalisaation kaltaisiin megatrendeihin. Ihmiselämän biologiset perusasiat, kuten syntymä ja kuolema, jäävät pienemmälle huomiolle, kenties pysyvän luonteensa vuoksi. Niiden tarkastelu avaa kuitenkin kiinnostavia näköaloja. Esimerkiksi kuoleman tapauksessa maallistuminen ja yksilöllistyminen vaikuttavat siihen, että ihmisten kuolemaan liittyvät käytännöt ja rituaalit monipuolistuvat. Kuolleiden digitaaliset identiteetit jatkavat elämäänsä, ja läheiset kommunikoivat niiden kanssa – tällainen kulttuuri on jo syntynyt. Nykyiset ”terapiasukupolvet” haluavat käsitellä kuolemaan liittyviä tunteita aiempaa enemmän. Hautaustoimistot pohtivat enemmän asiakkaan näkökulmaa. Tapahtumassa sai myös keskustella omasta kuolemasta asiantuntijan kanssa.

Työn ja koulutuksen suhde on vaikea

Kun työ muuttuu, täytyy myös koulutuksen muuttua. Mutta miten? Se on avoin kysymys, jota käsiteltiin tapahtumassa monissa yhteyksissä. Osa puhujista ja väittelijöistä korosti tieteen, teknologian ja ns. STEM-aineiden merkitystä. Osa puhui tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä luovuuden puolesta. Työn ja oppimisen suhteen täytyy olla nykyistä notkeampi.

Leiki ilman suunnitelmia

Leikki oli yksi tapahtuman pääteemoista. Journalisti ja kirjailija Will Self korosti leikkiä yhtenä elämän perusasioista. Leikin pitää olla pakotonta, suunnittelematonta, ohjelmoimatonta. Hän väitti, että ihmisten on yhä vaikeampi tehdä asioita suunnittelematta niitä etukäteen. Leikin perusluonne on se, että leikin tarkoitus on leikki itse. Siksi suunniteltu, välineellisiä päämääriä palveleva leikki ymmärtää leikin tarkoituksen väärin. Tätä on hyvä pohtia esimerkiksi silloin, kun asioita halutaan ”pelillistää”.

 

Yleisenä huomiona tapahtumasta on syytä mainita se, että Suomi ei ole muuta maailmaa jäljessä, ainakaan tiedollisesti. Esimerkiksi työelämä- ja koulutuskeskustelujen teemat olivat suomalaisesta näkökulmasta jo liiankin tuttuja. Toisaalta esimerkiksi robotiikan osalta Japanissa ja Etelä-Koreassa tehdään paljon uraauurtavaa työtä. Globaali tiedonvälitys on nykyään niin tehokasta, että konferenssimatkat pelkän tiedon vuoksi ovat yleensä laihoja. Siksi tapahtumien kokemuksellinen ja sosiaalinen ulottuvuus vahvistuvat.

Videoita, kuvia ja ajatuksia löydät lisää tapahtuman sivulta: futurefest.org.

 

Kirjoittaja Pauli Komonen on Koplan Senior Insight Manager ja Trend Specialist, jonka mielestä scifi-kirjailija William Gibsonin klassinen lausahdus ”the future is already here, it’s just not very evenly distributed” pitää yhä vähemmän paikkansa.